lauantai 31. tammikuuta 2015

Mallaspullan katuruokaeväät: Meat lover -patonki

Mallaspullassa urheilu on lähellä sydäntä, niin itseharrastettuna kuin penkkiversionakin. Yksi vuoden isoimmista urheilutapahtumista, Super Bowl, lähestyy jälleen, ja Mallaspulla on valmiina ottamaan sen vastaan.

meatlover beeflover meat lover beef leipä katuruoka streetgood lihaleipä lihaunelma patonki

Jenkkifutis on itsessään kivaa seurattavaa, mikäli pelistä jotain ymmärtää ja saa jotenkin kulutettua useat mainoskatkot. Tärkeä osa pelin seuraamista on myös hyvä sapuska, mihin paneudun tässä tarinassa.

Seuraavan ruoan idea juontaa juurensa Herra Maltaan Yhdysvalloissa viettämään aikaan, jolloin lounaana toimivat varsin usein herkulliset, täytetyt patongit. Suomessakin on otettu jo jonkin verran edistysaskeleita täytettyjen patonkien suuntaan, mutta matkaa on vielä taitettavaksi, jotta päästäisiin aivan samalle tasolle, jolla rapakon takana ollaan. 

Nyt ei sitten puhuta mistään Subwayn tai muun vastaavan suuren ketjun patongeista, vaan pienempien, katu-uskottavampien delien tuotteista, jotka vievät kielen mennessään. Delejähän löytyy Manhattanilta kuin naakkoja kaatopaikalta ja muutamat niistä ovat saavuttaneet varsin suuren suosion ollen hyvin esillä opaskirjoissa, kuten Katz’s deli. Usein nämä paikat tietävät kuitenkin myös olevansa suosittuja, mikä näkyy heti tuplattuina hintoina.

Asuinpaikastani johtuen suosikkipaikakseni muodostui New Yorkin Upper West Sidella Columbus Avenuen ja 106:nnen kadun kulmauksessa sijaitseva Columbus Gourmet Deli, jota ei varmasti turistioppaissa mainita (eikä ehkä pitäisikään; kyseessä on täysin normaali deli ilman sen suurempi hienouksia, kuten ruokapöytiä yms.), mutta laadukkaita ja kohtuuhintaisia patonkeja siellä osataan tehdä. Tällaiseen lihan ystävään kaikkein suurimman vaikutuksen teki asiallisesti nimetty Beef Lovers Sandwich, jossa oli herkullista naudanlihaa kolmessa eri muodossa (paahtopaistia, suolalihaa ja pastramia) salaatin, tomaatin ja majoneesin kanssa. Tuosta ei paljoa lihapatongin täytteet parane!

Tavoitteena on nyt päästä hieman taas fiilistelemään beef loverin makunautintoa ja vääntää mahdollisimman samanlainen täytetty patonki tarjolla olevista tarvikkeista. Patongin sijaan käytän ciabattaa, ja koska pastramin saatavuus Suomessa on varsin rajoittunutta, päädyin tällä kertaa soveltamaan ja nappaamaan vain lähikaupan lihatiskiltä aikamoisen kauttauksen erilaisia naudanleikkeleitä; tarttuipa mukaan myös hieman ylikypsän kinkun viipaleita. 

Ehkä tulevaisuudessa Mallaspullakin testaa pastramin valmistusta, muutamia reseptejähän siihen löytyy esim. kokkaamosta, lautasella -blogista ja Harry Alasen blogista. Lisäksi reseptiin lisättiin mukaan muutama twisti suolakurkkujen, karamellisoitujen sipulien ja pienen pippuroinnin muodossa.

meatlover beeflover meat lover beef leipä katuruoka streetgood lihaleipä lihaunelma patonki

Meat lover -patonki
erilaisia naudan (ja mahdollisesti myös possun) leikkeleitä n. 400 g
ciabatta tai patonki
piparjuurimajoneesia
paprikamajoneesia
salaattia
tomaattia
suolakurkkuja
mausteita (esim. mustapippuria ja timjamia)

Karamellisoidut sipulit
1 punasipuli
50 g voita
1 rkl ruokosokeria
1-2 tl punaviinietikkaa
ripaus suolaa

Valmistusprosessi on hyvinkin suoraviivainen. Itse preferoin ruoan lämpimänä, mutta kyllä tämä kylmempänäkin menee. 

Ota patonki (tai ciabatta), paista rapeaksi uunissa ja halkaise lähes kahtia siten, että takareuna jää vielä kiinni. 

Valmista karamellisoidut sipulit käyttäen esim. tätä Liemessä-blogin reseptiä

Murskaa pari valkosipulin kynttä kädellä pöytää vasten ja laita öljyyn kuumalle paistinpannulle. Lisää riittävän suuri satsi naudanleikkeleitä ja mahdollisesti muuta leikkelettä (n. 400 g riittää varmaan yhteen ciabattaan, hieman vähemmän patongille), paista viitisen minuuttia ja mausta oman maun mukaan esimerkiksi timjamilla ja parilla mustapippurimyllyn pyöräytyksellä. 

Laita tämän jälkeen majoneesia tai muuta levitettä patongin väliin. Kippaa leikkelesatsi sisään ja lado lihan päälle salaattia, tomaattiviipaleita, suolakurkkuja, karamellisoidut sipulit ja majoneesia (itse suosin tällä kertaa paprikamajoneesia). Voilà! Hyppysissäsi on pieni pala karnivoorin taivasta.

Vinkkinä mainittakoon, että kannattaa aina välillä painella leipäveitsellä tai lastalla täytteitä tiiviimmäksi paketiksi patongin sisälle. Täytteitä tulee myös helposti laitettua sen verran, että meinaavat pursuta hiukan yli. 

Mallaspulla tarjoaa tähän muutaman ratkaisun: laita cocktailtikkuja tasaisin välein patonkiin pitämään sitä kasassa. Samalla patongin leikkaaminen pienempiin palasiin helpottuu. 

Vaihtoehtoisesti voit kääriä patongin tiukasti folioon, jolloin täytteet eivät pääse pursuamaan minnekään.

meatlover beeflover meat lover beef leipä katuruoka streetgood lihaleipä lihaunelma patonki

Nauti heti joko suoraan tuollaisenaan tai ota folioon käärittynä evääksi. Suurempaa kisakatsomoa varten patongin voi myös viipaloida sopivan kokoisiin palasiin ja laittaa tarjolle.

Toimii myös muidenkin urheilutapahtumien kanssa!

- Mallas

perjantai 30. tammikuuta 2015

Mallaspulla maistelee: Ravintola Sandro

Mallaspulla vieraili viime viikonloppuna ravintola Sandrossa Helsingin Kalliossa. Kolmannella linjalla vuodesta 2013 sijainnut ravintola on kohonnut nopeasti suosituksi ruoka- ja etenkin brunssipaikaksi, ja ravintola avasi loppusyksystä toisen toimipisteen Eiraan. Ravintolan teeman, Beirutista Balkanille, mukaisesti tarjolla on kasvispainotteisia (mutta ei -rajoitteisia) Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan mausteisia makuja.


Testasimme paikkaa sunnuntai-iltana ja pöytävaraus oli tarpeen, sillä paikka oli tupaten täynnä ihmisiä ja hälinää. Sisustus oli korutonta ja hyvin askeettista, ja valaistuksen hoitivat kattonarusta roikkuvat paljaat hehkulamput. 
 

Ystävällinen tarjoilijamme puhui vain englantia, samoin ruokalista oli vain englanniksi. Listalla oli kahdeksan pääruokavaihtoehtoa sekä Garden of the Gods – Salads -lista, joka vaikutti hyvin houkuttelevalta. Jokaisen salaatin peruspohja sisälsi beluga-linssejä, tabbouleh-salaattia, avokadomoussea, minttujugurttia, seesamihummusta, tomaattipestoa, sahramileipää, granaattiomenaa, minttua, persiljaa, punasipulia, ituja, viinirypäleitä, kvinoaa sekä viikuna-hunaja-appelsiinikastiketta. Tätä pohjaa sitten sai täydentää haluamallaan pääraaka-aineella, kuten vuohenjuustolla & pekaanipähkinöillä, sahramivoissa paistetuilla kuningasravuilla, harissa kofta-pyöryköillä ja niin edelleen. Wau, tällaisia salaatteja saisi olla muuallakin!

Jätimme salaatit tällä kertaa kuitenkin väliin ja päädyimme kolmeen erilaiseen pääruokaan: Sabichiin, Hamshukaan sekä Bouletteseihin. Annoksemme tulivat erittäin nopeasti, minkä uskon johtuvan ravintolan tyylistä käyttää paitsi salaateissa, myös pääruoissa samantyylistä peruspohjaa. Annoksissa oli paksu kerros seesamihummusta, tahinia, minttujugurttia, uppomunaa, vuohenjuustoa, talon sahramileipää sekä yrttejä, kuten minttua ja korianteria.

Tel Avivilaisessa Sabichissa oli grillattua munakoisoa, avokadomoussea sekä rapeaksi paistettuja, isoja falafel-pyöryköitä.


Jerusalemilainen Hamshuka eli lammaspata sisälsi mureaa ja hyvin mausteista, jopa tulista lammaspataa, pinjansiemeniä, poksuvia granaattiomenansiemeniä sekä runsaasti minttua.


Boulettesit paljastuivat lihapyöryköiksi, joiden liha oli paikallista luomu-angusta sekä lammasta. Mukana oli myös tomaattista harissakastiketta sekä kuskusia. Annoksen leipä oli unohtunut matkasta, mutta pyydettäessä se tuotiin pöytään, jolloin viimeisetkin kastikerippeet saatiin kaavittua savipadan pohjilta.


Annoskoko oli muhkea ja osa herkuista joutui jäämään vatsan ulkopuolelle. Mutta koska jälkiruoka menee tunnetusti eri mahaan, saatoimme jakaa kaksi jälkkäriannosta vielä kolmen hengen kesken. 

Pistaasilla ja ruusulla maustettu baklava oli rapeaa eikä lainkaan niin äklömakeaa kuin joskus matkoilla maistetut turistibaklavat. Lisukkeena oli kardemummajäätelöä, jonka maku toi heti mieleen Runebergin tortut. Menussa lukeneen taateli-viikunakompotin sijaan annoksessa oli vaalea, jugurttimaista kastiketta.


Toinen jälkiruuista oli iso kimpale (pisteet kunnon jälkkärikoosta!) sitruunajuustokakkua, jonka seurana oli viipaloitu mansikka ja pikkuruinen viikunalohko. Täyteläinen kakku sai kivaa raikastusta sitruunasta ja kun herkun vielä jakoi kolmeen pekkaan, ei ähky päässyt liiaksi vaivaamaan.



Mallaspulla kiittää!

- Pulla

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Possuwokkia kiinalaisittain

Muutama päivä sitten alennuksesta mukaan tarttunut possun kinkkusuikalepaketti odotti kaapissa tekijäänsä. Normaalit suikalereseptit tarkoittavat yleensä jotain pataa, mutta sitä ei haluttu tällä kertaa tehdä. Pieni googletus ja aivonystyröiden pyörittely saivat maanantai-iltana töiden päätteeksi aikaan idean possu-nuudeliwokista kiinalaisittain.

Pientä pilkkomista se vaati, sillä pakastewokkivihannesten sijaan nyt haluttiin käyttää tuoreita kasviksia ja jättää ne rapsakoiksi. Lopputulokseen olimme tyytyväisiä, sillä osteri- ja soijakastikkeet toivat yllättävän näppärästi kiinalaisen vivahteen muutoin niin perusruokaan.

possuwokki wokki kiina kiinalainen nuudeli

Possu-nuudeliwokki
300 g possun kinkkusuikaleita
puolikas kiinankaali
150 g tuoreita herkkusieniä
1-2 porkkanaa
1 punainen paprika
2-3 tl raastettua inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
1 tl chilijauhetta
ripaus cayennepippuria
n. 4 rkl osterikastiketta
1 rkl soijakastiketta

munanuudeleita syöjien mukaan

Suikaloi kiinankaali, porkkana sekä paprika ohuiksi, muutaman sentin pituisiksi suikaleiksi. Viipaloi herkkusienet, raasta inkivääri ja hienonna valkosipuli.

Paista kinkkusuikaleet kuumassa öljyssä ja lisää joukkoon valkosipuli, inkivääri ja chili sekä cayennepippuri. Lisää kasvikset ja paista käännellen. 

Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan ja lisää liha-kasvisseoksen joukkoon. Mausta maun mukaan osteri- ja soijakastikkeilla. 


- Mallas

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Kaksittain suklaacookieita

Jotain nopeaa, pientä, helposti kuljetettavaa ja herkullista leivonnaistuliaista? Suklaacookiet!

Tällä kertaa testiin pääsi "Leila leipoo" -ohjelmasta bongattu cookieresepti, josta tein kaksi variaatiota. Leilan ohjeessa taikina neuvottiin käärimään pötköksi leivinpaperiin ja pakastamaan puoleksi tunniksi, mutta hyppäsin laiskuuksissani tämän yli. Kenties keksit olisivat pysyneet pakastamisen jälkeen tiiviimmässä muodossa, mutta muodosta viis, maku oli ihanan voinen ja tietysti suklainen.

suklaacookies suklaakeksi keksi pikkuleipä suklaa

Jaoin taikinan puoliksi: toiseen puoleen tuli 80 % suklaata, toiseen puolestaan valkosuklaata sekä raastettua appelsiinin kuorta. Ensin mainitut olivat täyteläisiä, jälkimmäiset sopivan raikkaita, jos mikään cookie nyt raikasta voi olla. Sain taikinasta 10 jättikeksiä; helposti tästä saisi tuplamääränkin pienempiä cookieta.

Anna keksien jäähtyä hyvin ja pakkaa ne sitten rasiaan.

Tummasuklaacookiet & valkosuklaa-appelsiinicookiet
120 g pehmeää voita
0,5 dl ruokosokeria
0,5 dl sokeria
1 kananmuna
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaurahiutaleita
0,5 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
50 g tummaa suklaata
50 g valkosuklaata
1 appelsiinin raastettu kuori

Vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi ja lisää kananmuna. Sekoita vehnäjauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe ja suola keskenään ja lisää voisokerivaahtoon. Jaa taikina kahtia.

Hakkaa suklaat karkeiksi paloiksi ja lisää taikinanpuolikkaisiin. Lisää valkosuklaataikinan joukkoon myös appelsiininkuoriraaste. Nostele taikinasta kekoja pellille ja jätä runsaasti leviämisvaraa. 

Paista 180 asteessa n. 10 minuuttia. Keksien koko vaikuttaa paistoaikaan sekä se, kuinka tahmeita kekseistä haluat.

suklaacookies suklaakeksi keksi pikkuleipä suklaa


- Pulla

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Arkiherkkujen aatelia: Täytetyt broilerirullat

Meillä Mallaspullassa on muutamia ruokia, jotka aina vaan palaavat ruokalistalle pienen karanteenin jälkeen. Yhtenä vakiosuosikkina ovat olleet täytetyt broilerirullat. Resepti tuli herra Maltaalle vastaan aikoinaan poikain leikkimielisten urheilukisojen iltaruoalla, ja sapuskan maku sekä reseptin toteutettavuus tekivät niin suuren vaikutuksen, että kyseistä pöperöä on tullutkin sen jälkeen tehtyä useammankin kerran.

täytetty broilerirulla broilerrulla rulla broileri kanarulla

Eli siis tässäpä helppo, melko nopsa ja hyvinkin maistuva broileriateria, jolla saa kohtuullisenkin kokoisen nälän taltutettua.


Täytetyt broilerikääröt
broilerin fileitä syöjien mukaan eli 1-2 per nassu (mitä ohkaisempia, sitä helpompi pyöritellä rullalle). Mielellään maustamattomia, jotta saa maustaa oman mielen mukaan.
pekonia 1-2 siivua per broilerin filee
pestoa
aurinkokuivattuja tomaatteja
pallo mozzarellaa
juustoraastetta
mausteita fileille

Mausta fileet oman maun mukaan esim. suolalla ja paprikajauheella. Levitä pesto toiselle puolelle filettä ja lado peston päälle suikaleita niin mozzarellasta kuin aurinkokuivatuista tomaateista siten, että saat fileet vielä käärittyä rullalle. 

Rullan ympärille pekonisuikale tai kaksi ja päälle vielä juustokuorrutus, jonka jälkeen koko komeus uuniin 200 asteeseen n. 30 minuutiksi.


täytetty broilerirulla broilerrulla rulla broileri kanarulla

Lisuke oman maun mukaan. Tätä on tehty niin lohkoperunoiden kuin currymaustetun riisinkin kanssa. Molemmat toimivat oikein hyvin, ja rullat voi laittaa esimerkiksi riisipedin päälle uuniin, jolloin niistä valuvat nesteet tuovat riisiin mukavasti makua. 

Riisin maustamiseen kannattaa toki muutenkin panostaa käyttämällä nesteenä kanalientä pelkän veden sijaan.

Nautitaan tunteella joko yksin tai seurassa.

- Mallas

maanantai 19. tammikuuta 2015

Mallaspulla maistelee: Ravintola Nokka

Ensimmäinen ravintolavierailupostaus on peräisin viime lokakuulta, jolloin kävimme Helsingin Katajanokalla sijaitsevassa Nokassa. Vanhassa tiilitalossa sijaitseva ravintola on Hesarin Kuukausiliitteessäkin ruokaa tekevän Ari Ruohon valtakuntaa, ja raaka-aineet tulevat läheltä. 

Valitsimme listalta kehutun ja palkitun Helsinkimenun neljällä ruokalajilla. Keittiön tervehdyksenä tuli kupillinen todella kuohkeaa ja pehmeää maa-artisokkakeittoa. 

Alkuruoan teemana oli Itämeri ja silmiä hivelevän kauniisti aseteltu annos sisälsi silakkaa kolmella tavalla: kylmäsavustettuna, katajanmarjalla maustettuna sekä silakanmätimoussena ruistacon sisällä.



Pääruoan teemana oli Iisalmi, mitä en aivan ymmärtänyt. Jos menu on nimeltään Helsinkimenu, miksei voi silloin luottaa puhtaasti Helsingin makuihin? Ehkä tähän oli jokin looginen syy, mutta sen olisi kenties voinut ruokalistalla tai tarjoilijan aloitteesta valottaa syöjille. Valittamisen aihetta ei pääruoassakaan ollut: tarjolla oli sorsaa kahdella tapaa. Paistetun sorsanrinnan ja rapean sorsankoiven mehukkuus oli saatu talteen, ja lisukkeena tarjoiltu paahdettu kurpitsa, minikokoiset kantarellit ja tumma jaloviinakastike täydensivät toisiaan.


Kolmas ruokalaji, Hakaniemi, sisälsi Mouhijärven Herkkujuustolan Vilhoa ja Väinöä, karviaishilloketta ja siemennäkkäriä. Kuvassa vasemmalla on Väinö, valuvarakenteinen valkohomejuusto, jonka haju oli tyrmäävä! Vilho puolestaan oli kovarakenteisempi lehmänmaitojuusto, joka miedompana tasoitti veljeään sopivasti. Siemennäkkäri oli hauskan rouskuvaa, ja hilloke karviaisten ansiosta riittävän mausteinen pari vahvoille juustoille.




Jälkiruoassa, jonka teemaa en valitettavasti enää muista, oli monta jännittävää komponenttia: täyteläistä uuniomenamoussea, rosmariinijäätelöä, briossia sekä juurisellerikinuskia, josta itse juureksen maku oli onneksi saatu häivytettyä tehokkaasti pois ja jäljellä oli vain ihana kinuskin maku. Sitä olisi vain saanut olla paljon enemmän!


Palvelu oli asiantuntevaa ja mukavan verkkaista, joten illallinen kesti lähemmäs kolme tuntia. Erityismaininnan ansaitsevat wc-tilat kauniin sisustuksen, kankaisten käsipyyhkeiden ja isojen peilien ansiosta. Jos nautit erittäin laadukkaasti tehdystä lähiruuasta, tämä on sinun paikkasi.

- Pulla

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Torstai on pullaa täynnä

Suonette anteeksi jutun otsikon, vaikka sunnuntai-iltaa jo vietetään. Torstaina nimittäin oli vuorossa pullanleivontaoperaatio, joka sai alkunsa tarpeesta luoda blogillemme kansikuva. Nimensä mukaisesti kuvan tuli tietysti sisältää mallasta ja pullaa. Herra Maltaan panimotoiminnan ansiosta ensin mainittu ei tuottanut ongelmaa, mutta pullavaje oli paha. 

Vaikka leivonnasta nautinkin, hiiva ja minä emme ole ylimpiä ystäviä. En myöskään innostu taikinoiden käsin vaivaamisesta ja tahmaisen taikinan läträyksestä. Nykyisin mainio apurimme Kenwood kuitenkin hoitaa vaivauspuolen näppärästi, ja hiivakin on suostunut toimimaan melko luotettavasti. Vielä kun oppisi oikean jauhomäärän laiton, niin pullaliukuhihnan voisi käynnistää.


Tein peruspullataikinan ja siitä kahdenlaisia pullia: korvapuusteja, sillä niitä parempia pullia ei ole sekä vaniljakreemipullia, joiden ohjeen olen saanut kotitalousopettajana toimineelta kummitädiltäni. Korvapuustien ohjeen kaikki tuntevat, joten laitan tänne vain kreemipullien täytteen reseptin. Määrä on mitoitettu siten, että se riittää koko pullataikinalle yksinään. Jos siis haluat tehdä toisesta taikinapuolikkaasta korvapuusteja, jaa täyte kahdella (tai laita tuplasti ihanaa kreemiä!).


Vaniljakreemitäyte pullille
125 g voita
3/4 dl sokeria
125 g rahkaa
1dl vaniljakreemijauhetta

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon rahka ja vaniljakreemijauhe. Paina juomalasilla kolot kohonneisiin pikkupulliin, voitele reunat munalla ja laita reilu ruokalusikallinen täytettä koloon. 

Valmista muruseos.

Muruseos
50 g voita
0,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja

Nypi muruseoksen aineet ryynimäiseksi ja lusikoi pullien täytteen päälle. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa n. 10-15 minuuttia.


- Pulla

tiistai 13. tammikuuta 2015

Jämäherkkuna vuohenjuustopasta

Mallaspullan keittiössä yhtenä periaatteena on pyrkiä käyttämään kaikki ostetut tarvikkeet ruoaksi ja pitämään biojätehävikki niin pienenä kuin mahdollista. Mustuneet banaanit menevät banaanileipään (resepti tulee vielä), kuivat leivät heräävät eloon leivänpaahtimessa, nahistuneet kasvikset eivät haittaa mitään ja niin edelleen. Perusasiaa siis kaikille meille normijärkeville ihmisille. Ja mikä parasta, jämäaineksista koottu ruoka ei edes ole niin ankeaa (no, joskus ehkä on) kuin miltä se voi kuulostaa. Sen todistaa seuraava arki-illan herkku, jota tehdessä kaavittiin purkinloppuja ja tyhjennettiin vihanneslaareja. 

Reseptiä voi muokata vapaasti sen mukaan, mitä omasta kaapistasi löytyy. Ainesosien määriä ei ole tällä kertaa listattu, joten jokainen voi tehdä niin ison tai pienen satsin kuin on tarpeen. Tämä versio on kasvispohjainen, mutta Herra Maltaan tuntien siihen sopisi erinomaisesti ilmakuivatun kinkun viipaleet tai muutama mehevä salaminpalanen tai kenties hiukan kanaa... As you wish!

vuohenjuustopasta pasta vuohenjuusto jämäherkku hävikki hävikistä herkuksi

Vuohenjuustopasta
1 sipuli
pari valkosipulinkynttä
minitomaatteja
aurinkokuivattuja tomaatteja
vuohenjuustoa
pestoa
pastaa
(ilmakuivattua kinkkua...)

Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota ne öljyssä. Lisää puolitetut minitomaatit ja silputut aurinkokuivatut tomaatit. Lisää vuohenjuusto nokareina (voit poistaa juuston kuoren, jos haluat, mutta itseäni se ei haittaa). 

Keitä pasta napakaksi ja lisää pestoa maun mukaan. Pyöräytä niin, että pesto leviää tasaisesti pastan joukkoon. 

Yhdistä kasvis-juustoseos ja pestopasta ja annostele lautaselle.


vuohenjuustopasta pasta vuohenjuusto jämäherkku hävikki hävikistä herkuksi


- Pulla

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Ranskalainen karjalanpaisti = burgundinpata melkein Julia Childin tapaan

Pari viikkoa sitten katsoin jälleen Julie & Julia -elokuvan ja mietin, miksen vieläkään ollut tehnyt Julia Childin nimikkoruokaa Boeuf Bourguignonia eli burgundinpataa, vaikka joka kerta sitä olen kuola valuen ihastellut. Nyt oli aika valmistaa tämä klassikkoruoka lähes Julian reseptein, mutta sopivissa kohdissa oikoen.


burgundinpata burgund pata lihapata julia child dumpling patonkidumpling

Lihaksi valikoitui naudan rintaa, joka on hivenen edullisempaa sekä rasvaisempaa lihaa kuin paisti, jota ohjeessa suositeltiin käyttämään. Pyrkimyksenämme on muutoinkin käyttää edullisempia, mutta monesti maistuvampia ruhonosia, joita saa luvan kanssa hauduttaa tuntikaupalla. Pikkusipulit heitimme pataan yhdessä lihojen kanssa jättäen niiden erillisen kypsytyksen väliin. 

Padan seuraksi valmistimme Pieni keittiö Pariisissa -ohjelman reseptin mukaan patonkidumplingeja eli mykyjä, jotka tarjosivat sopivan erilaisen lisukkeen padalle perunoiden sijaan.


Burgundinpata
1 kg naudan rintaa
140 g pekonia
3 porkkanaa
10 pientä salottisipulia
suolaa ja pippuria
2 rkl vehnäjauhoa
4-5 dl punaviiniä
2 dl lihalientä
1 prk tomaattimurskaa
2 laakerinlehteä
1 tl timjamia
3 valkosipulin kynttä
200 g herkkusieniä
(maizenaa tarvittaessa)

Saksi pekonit pieniksi paloiksi, viipaloi porkkanat ja kuori sipulit. Paista pekonit öljyssä pannulla rapeiksi ja siirrä ne uunipataan odottamaan. Ruskista pekoninrasvassa porkkanat sekä sipulit ja siirrä ne myös pataan.

Leikkaa liha isoiksi paloiksi ja ruskista lihan joka pinta kiinni pienissä erissä kuumassa voi-öljyseoksessa. Siirrä lihat pataan.

Sirottele lihojen päälle suolaa, pippuria sekä vehnäjauhoja ja pyörittele niitä, jotta jauho tarttuu lihojen pintaan. Lisää laakerinlehdet, timjami ja murskatut valkosipulinkynnet.

Lisää pataan tomaattimurska, punaviini sekä lihalientä sen verran, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Laita kansi päälle ja hauduta pataa uunissa 150 asteessa 3–4 tuntia. Tarkista välillä nesteen riittävyys ja lisää tarvittaessa lihalientä.

Padan kypsyessä paista herkkusienet kuumassa öljyssä ruskeiksi kahdessa erässä. Jos padassa on kovin paljon nestettä, sekaan voi ripotella hivenen maizenaa ja antaa liemen sakeutua uunissa vielä hetken aikaa.

Lisää lopuksi paistetut herkkusienet valmiin padan joukkoon.


Patonkidumplingit
200 g kuivunutta, eilistä patonkia
kourallinen persiljaa
2,5 dl kuumaa maitoa
suolaa ja pippuria
1 kananmuna
2 rkl vehnäjauhoa

dumpling patonkidumpling

Leikkaa patonki pieniksi kuutioiksi ja laita kulhoon. Lisää persiljasilppu. Kaada palojen päälle kuuma maito ja sekoittele, jotta maito imeytyy tasaisesti leipäpaloihin. Anna vetäytyä hetken aikaa. Mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää kananmuna ja vehnäjauhoa, jotta saat taikinamaisen koostumuksen. Puristele massasta käsin golfpallon kokoisia pyöryköitä ja paista niitä voissa n. 10 minuuttia, jotta saat pinnasta joka puolelta rapean. 

Tarjoa burgundinpadan kanssa.

burgundinpata burgund pata lihapata julia child dumpling patonkidumpling

Burgundinpata täytti kypsyessään keittiömme mitä mainioimmalla tuoksulla, ja kokonaisuus oli erittäin onnistunut. Tosin viinivalintamme ei tällä kertaa osunut täysin nappiin. Rachel Khoon viisaita ajatelmia mukaillen olemme pienoisena periaatteena käyttäneet ideaa, ettei ruokaan tulisi sellaista viiniä käyttää, josta ei itse pysty lasista juotuna nauttimaan. Tällä kertaa käyttämämme Pierredon 2011 toimi kyllä padassa oikein hyvin, mutta olisi lasissa kaivannut hieman enemmän luonnetta (Pulla: ”ihan karmeaa litkua!”).


- Pulla & Mallas

Sunnuntaiaamu pariisilaisittain – Oeufs en cocotte eli munakupit

Mallaspullan keittiössä ranskalainen ruoka on viime aikoina saavuttanut enenevässä määrin jalansijaa, mihin on nähdäksemme kolme syytä: useat Ranskan-vierailut, La Cuisine Francaise -kokkikurssi sekä ranskalaista ruokaa ja leivontaa pursuavat tv:n ruokaohjelmat, joista on pakko mainita itselleni mieluisimmat eli Leila leipoo Ranskassa sekä Pieni keittiö Pariisissa. 


oeufs en cocotte munakuppi munakupit ranska ranskalainen aamiainen

Viimeksi mainitun ohjelman innoittamana aloitimme sunnuntaiaamumme ruokalajilla oeufs en cocotte eli käytännössä pienillä uunimunakkailla. Annoskuppeihin tuli yksinkertaisesti vain kananmunaa, ranskankermaa, mausteita sekä tilliä. Toki sekaan on helppo heittää kinkkua, sieniä, vihanneksia sitä mukaa, kuin kaapista löytyy. Me teimme tämän ensimmäisen version tasan Rachel Khoon tapaan ja tuloksena oli suloiset uunimunakkaat, joita kelpasi syödä patongin kanssa.


Oeufs en cocotte – munakupit

4 annosta

150 g ranskankermaa
suolaa, pippuria, paprikajauhetta ja ripaus muskottia
ripaus tuoretta tilliä
4 kananmunaa

patonkia dippailuun

oeufs en cocotte munakuppi munakupit ranska ranskalainen aamiainen

Laita annosvuokiin ruokalusikallinen ranskankermaa. Mausta se suolalla, pippurilla, paprikajauheella ja muskottiripauksella. Ripota päälle hiukan tuoretta tilliä.

Riko yksi kananmuna jokaiseen kuppiin. Lisää vielä nokare ranskankermaa ja hippuset suolaa sekä pippuria.

Laita annoskupit uunivuokaa ja kaada ympärille kädenlämpöistä vettä vesihauteeksi siten, että vesi ulottuu kuppien puoliväliin asti.

Kypsennä 180 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, jolloin sisus on vielä hyvin juoksevaa tai anna olla hetken pidempään, jolloin kananmuna on hyytyneempi.

Syö joko lusikalla tai patonginpalalla dippaillen.


- Pulla

Mallasta ja pullaa – terveiset bloginkirjoittajilta!

Tervehdys!

Nyt kun peli on avattu hirviciabatoilla, voidaankin käydä muutamia asioita läpi tästä blogista. Päätimme aloittaa ruokablogin kirjoittamisen, koska havaitsimme vilkuilevamme varsin useasti ideoita muiden blogeista ja mielessä kävi, että pystyisimme vastaavasti tarjoilemaan mahdollisia ideoita muillekin. Koska maistuvan ruuan kokkaaminen on ollut kiinnostuksemme kohteena jo pitkän aikaa, voisimme muiden mukana kertoa käyttämistämme resepteistä ja niiden onnistumisista tai epäonnistumisista sekä myös hyvistä ravintoloista ja kahviloista, joissa olemme vierailleet. Samalla blogi kannustaa meitä itseämme ylläpitämään harrastustamme, etsimään yhä mielenkiintoisempia reseptejä ja rohkeasti kokeilemaan uusia asioita. Emme mene takuuseen, että jokainen reseptimme olisi terveellinen tai läpäisisi Valviran tarkastukset, mutta olemme ne kuitenkin itse testanneet ja havainneet toimiviksi. Valitsemamme raaka-aineet löytyvät yleensä lähikaupastamme, mutta yleensä, kuten hirvenkin kanssa, saatamme kokeilla jotain asteen verran vaikeammin löytyvää tuotettakin. Emme varsinaisesti sido itseämme mihinkään maantieteelliseen keittiöön, vaan keittiössämme valmistuu kaikkea suussa sulavasta sushista pitkään kypsytettyihin, jenkkityyppisiin grilliribseihin. Viime aikoina tosin eurooppalainen ja erityisesti ranskalainen keittiö on ollut esillä tekemisissämme. Perusideamme on kuitenkin lopulta tehdä hyvää ja monipuolista perusruokaa jättäen hifistelyt muiden puuhaksi.

Nimimerkkimme valikoituivat lähinnä kiinnostuksen kohteidemme mukaan. Neiti Pulla tykkää kovasti ruoanlaitosta ja erityisesti leipomisesta, joten nimellä on kohtalainen yhtymäkohta hänen tekemisiinsä (vaikkei hän itse pullaa niin usein teekään). Herra Mallas taas, kaiken kokkailun lomassa, valmistaa silloin tällöin maistuvan satsin kotiolutta ja nauttiikin silloin tällöin palanpainikkeeksi maistuvan tuopillisen kuohuvaa.

Toivottavasti löydät itsellesikin jotain sopivaa tuotoksistamme. Mikäli sinulla herää teksteihin tai resepteihin liittyen kysymyksiä tai kommentteja, niin vastaamme toki mielellämme asialliseen palautteeseen ja tiedusteluihin. 

Makoisia hetkiä!

Neiti Pulla ja Herra Mallas

torstai 8. tammikuuta 2015

Hirvipaistin uusi elämä

Käsissä elämän ensimmäinen blogikirjoitus – ja elämän ensimmäinen hirvipaisti, kokoa 1,8 kiloa. Mielessämme pyörinyt ajatus kuivahkon hirvenlihan järsinnästä ei houkutellut, joten Maku-lehdessä (ja lukuisissa muissa blogeissa) vinkattu jääpaistin ohje tarttui mukaan saman tien.


Kahdessa osassa ollut jäinen lihakimpale nakattiin 100-asteiseen uuniin suoraan pakastimesta ja paisteltiin tunnin verran, jonka jälkeen lämpötila laskettiin sopivaan saunan lämpöön eli 80 asteeseen. Lämpömittari työnnettiin kimpaleen paksuimpaan kohtaan, kun paisti oli ehtinyt pari tuntia sulaa uunissa. Jätimme paistin 62-asteiseksi, vaikka eri ohjeiden lämpötilasuositukset ulottuivat aina 75 asteeseen saakka. Valintamme osui erittäin nappiin: lopputuloksena oli kauniin punainen ja mehukas liha.

hirvipaisti jääpaisti leipä paisti hirvi liha patonki ciabatta

Pelkkä riistan maku ei vielä makuhermoja välttämättä hivele, joten paistamisen aikana keitettiin mausteliemi valmiiksi suuressa kattilassa, ja kypsä paisti upotettiin kuumaan liemeen saman tien. Hirvipaisti sai maustua liemessään lähes vuorokauden, mikä ei tehnyt sille lainkaan pahaa.


Jääpaistin liemi
3,5 dl vettä
6 rkl merisuolaa
3 rkl väkiviinaetikkaa
2 rkl sokeria
1 rkl katajanmarjoja
1 rkl kokonaisia valkopippureita
1 rkl kokonaisia mustapippureita
4 kpl laakerinlehtiä
4 kpl valkosipulinkynsiä
1 tl kuivattua rosmariinia

Massiivinen lihamäärä ei kahden ihmisen ruokana uppoa aivan yhdessä illassa, joten siitä saatiin mahat täyteen useampanakin päivänä. Aloittelimme yksinkertaisella paistia ja lankkuperunoita -yhdistelmällä ja seuraavana päivänä vaihdoimme perunat vuohenjuustolla gratinoituihin uunijuureksiin. Nämä yhdistelmät alkoivat kuitenkin lopulta hieman tökkiä, joten lopulta päädyimme valmistamaan hirviciabattoja. 

Ciabatat toimivat tässä asiassa patonkia paremmin, sillä niiden leveä koko mahdollistaa sen, ettei lopulta tarvitse onkia täytteistä suurta osaa sylistä tai lautaselta. Jätimme tällä kertaa leipomispuuhat vähemmälle ja kaivoimme ciabatat suoraan kaupan hyllystä. 

Rapeat ciabatat halkaistiin ja voideltiin yrttituorejuustolla ja less is more -periaatteen vastaisesti väliin mahdutettiin täytettä niin paljon kuin mahtui: salaattia, tomaattiviipaleita, sinappikurkkusalaattia, paksuja viipaleita vuohenjuustoa, piparjuurimajoneesia sekä meheviä jääpaistiviipaleita. Lopullisessa maussa vuohenjuusto oli varsin dominoiva (kuten oli odotettavissakin), mutta kaiken kaikkiaan sapuska toimi varsin mainiosta. Ei muuta kuin leukaperät levälleen ja ääntä kohti!


- Pulla & Mallas

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...